Allergiat piinaavat suomalaisia

Allergiasta puhutaan hyvinvointivaltioiden kansansairautena. Ympäristötekijöillä onkin merkittävä rooli allergioiden synnyssä. Allergioiden esiintymistä arvioivissa tutkimuksissa on huomattu, että me suomalaiset kärsimme allergioista itänaapuriamme huomattavasti useammin.

 

Suomalaisilla on runsaasti allergisia sairauksia, ja niiden esiintyvyys on viime vuosikymmeninä kasvanut entisestään. Jopa 30 % kärsii allergisesta nuhasta jossain vaiheessa elämäänsä.

– Suomalaisten yleisin allergian aiheuttaja on siitepöly. Nyt kun koivun siitepölykausi on ollut keväällä erittäin runsas, se on näkynyt voimakkaana oireiluna, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n asiantuntija Anne Vuorenmaa kertoo.

Muita suomalaisille tyypillisiä allergioita ovat eläinallergiat, ruoka-aineallergiat ja erilaiset kosketusihottumat, kuten nikkeliallergia. Nikkelin aiheuttamat allergiset reaktiot ovat kuitenkin vähentyneet, kun nikkeli on kielletty EU-maissa. Nikkeliallergian väistymisestä huolimatta, kosketusihottumia on noin 8–10 %:lla suomalaisista.

– Tällä hetkellä allergian aiheuttajina päätään nostavat enemmän kosmetiikan erilaiset ainesosat, kuten säilöntäaineet ja hajusteet. Mutta aiheuttajia on monenlaisia – niitä eivät ole pelkästään kosmetiikka tai nikkeli, Vuorenmaa toteaa.

Ympäristötekijöillä on merkitystä

Suomessa allergioista kärsitään runsaasti, mutta Venäjän puolella allergisia on huomattavasti vähemmän. Tutkimusten mukaan erot allergisuudessa Venäjän ja Suomen alueilla johtuvat pääsosin Suomen hygieenisestä elinympäristöstä.

– Ympäristötekijöiden merkitys allergian puhkeamiselle on suuri. Venäjän ja Suomen puolella on tutkittu samoilla leveyspiireillä asuvaa saman ikäluokan väestöä. On huomattu, että allergisuudessa on selkeä ero, vaikka asutaan kutakuinkin samoissa luonnonoloissa, Vuorenmaa kuvailee.

Kaupungistumisella on oma roolinsa allergisuuden lisääntymisessä. Kun suurin osa päivästä vietetään sisätiloissa, eikä enää pelto- tai metsätöissä, luonnon normaalille mikrobistolle ei altistuta samalla tavalla kuin ennen. Tutkimusten mukaan maalla kasvaneet lapset ovat vähemmän allergisia kuin kaupungeissa kasvaneet.

– Keho alkaa reagoimaan ihan tällaisiin tavallisiin asioihin, kuten siitepölyyn, ruoka-aineisiin tai lemmikkeihin. Meidän immuunipuolustuksemme tarvitsee töitä, Vuorenmaa sanoo.

Suomalaisista noin 20 % kärsii siitepölyallergiasta, kun taas Venäjällä siitepölyallergiaa on 2 %:lla tutkitusta väestöstä. Venäjällä elinolojen kehitys on kuitenkin lisännyt allergioiden esiintyvyyttä.

– Venäjän puolella jokaisesta taloudesta ei välttämättä löydy pölynimuria tai jääkaappiakaan. Nyt elintaso Venäjällä on noussut, ja näyttää siltä, että allergiat nostavat sielläkin päätään, Vuorenmaa kertoo.

Unohda varmuuden vuoksi välttäminen

Ympäristötekijöiden lisäksi myös perimä vaikuttaa allergian kehittymiseen. Vuorenmaan mukaan mitään ruoka-ainetta ei kuitenkaan kannata välttää varmuuden vuoksi. Jos allergioita ei ole vielä todettu, suositellaan ulkoilemaan normaalisti ja noudattamaan ihan tavallista ruokavaliota.

– Kun lapselle annetaan eri ruoka-aineita tietyn ikäjakson aikana, lapsen puolustusjärjestelmä totuttautuu niihin, eikä kehitä allergiaa. Jos jonkin tavallisen ruoka-aineen, kuten maidon, viljojen tai kananmunan antamista viivästyttää allergian kehittymisen pelossa, ihmisen puolustusjärjestelmä saattaakin reagoida väärin, Vuorenmaa avaa.

Jos allergiaoireet ovat lieviä, niitä voi helpottaa apteekin itsehoitotuotteiden avulla. Runsaasta oireilusta on kuitenkin hyvä keskustella lääkärin kanssa.

– Allergian peruslääkityksenä suositellaan antihistamiineja, kortisonipohjaista nenäsuihketta ja tarvittaessa silmätippoja. Mutta tänä vuonna siitepölyä on ollut niin paljon, että nämäkään lääkitykset eivät tahdo riittää. Sitten täytyy hakeutua lääkärin vastaanotolle, Vuorenmaa kehottaa.

 

Artikkelia varten on haastateltu Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n asiantuntija Anne Vuorenmaata.

NE/ZI/1811/0033