Flunssaa vai allergiaa?

Nenä vuotaa ja väsyttää vietävästi. Nytkö se ensimmäinen syysflunssa iskee? Syksy merkitsee tavallisesti flunssakauden alkua, mutta joskus allergian oireet saattavat muistuttaa epäilyttävästi flunssaa. Allergista nuhaa esiintyy jopa 20 %:lla väestöstä.

 

Flunssavirus tarttuu tyypillisesti kosketustartuntana suoraan ihmisestä toiseen erityisesti nenäeritteen mukana.

Flunssa alkaa usein kurkkukivulla tai nenäoireilla. Oireet kuitenkin vaihtelevat jonkin verran aiheuttajaviruksen mukaan – flunssa ei siis käyttäydy jokaisella kerralla samalla tavalla. Yleisoireina flunssassa on tavallisesti kuumetta tai vilunväristyksiä ja taudin edetessä myös yskää ja nuhaa.

Allergisen nuhan tunnistaminen

Flunssassa ja allergiassa nenän limakalvot ovat koetuksella. Syksyllä ja talvella allergisen nuhan tunnistaa aivastelusta, nenän kirkkaasta vuodosta ja nenän tukkoisuudesta, mutta nenän tukkoisuutta esiintyy myös flunssassa. Flunssassa lima on tavallisesti paksua, etenkin sairauden loppuvaiheessa.

Allergiseen nuhaan saattaa liittyä myös silmien sidekalvon tulehdusta eli silmien punoitusta, kutinaa tai silmäluomien turvotusta. Joka viidennellä allergista nuhaa potevalla on myös astmaoireita.

Sisäilman epäpuhtaus voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten pitkittyneitä ja toistuvia infektioita sekä hengitystie- ja astmaoireita, jotka sekoittuvat helposti flunssaan. Homeitiöt viihtyvät syksyisessä kosteudessa, ja ne voivat aiheuttaa oireita noin 1–2 %:lle väestöstä. Lue lisää homeitiöistä ja allergiasta »

Vuodenajoista riippumattomat allergiat

Vaikka siitepölykausi olisi ohi, pahasti allerginen voi kärsiä tietämättään myös muista allergioista, joihin vuodenajat eivät vaikuta.

Yleisimpiä ympärivuotisen allergian aiheuttajia ovat eläimet, joista oireita aiheuttavat erityisesti koirat ja kissat. Työperäisistä allergeeneista oireita aiheuttavat esimerkiksi jauhot, maatalouden eläinpölyt ja pölypunkkien puremat. Jopa 2–3 %:a väestöstä on herkistynyt hajusteille ja voi saada niistä allergiaoireita.

Allergian hoito

Kun allergiset oireet vaivaavat, tulee ensin välttää allergian aiheuttajaa, jos se on tiedossa. Aina välttäminen ei kuitenkaan riitä, jolloin antihistamiinit yleensä auttavat. Nenän tukkoisuutta hoidetaan tavallisesti kortisonipohjaisilla sumutteilla. Nenähuuhtelu on hyvä lisähoito, sillä se huuhtoo epäpuhtaudet ja eritteet pois nenän limakalvoilta. Sitä voi käyttää esimerkiksi ennen nenäsuihketta. Silmäoireita voi puolestaan hoitaa antihistamiinitipoilla.

Jos lääkitys ei riitä tai oireisiin liittyy yskää ja hengenahdistusta, on syytä käydä lääkärissä, joka voi tarvittaessa määrätä vahvemman lääkityksen tai astmalääkityksen.

Mikäli oireita esiintyy vain tiettynä vuodenaikana, kannattaa välttää ulkoilua silloin, kun oireet ovat pahimmillaan. Oirepäiväkirjan avulla voi myös seurata, milloin oireita eniten ilmenee.

Sisäilman epäpuhtauksia voi vähentää hyvällä säännöllisellä siivouksella ja ilmanpuhdistimella. Lisäksi pihasta ja lähipiiristä kannattaa kitkeä mahdolliset allergiaa aiheuttavat kasvit.

Siedätyshoito voidaan tyypillisesti aloittaa syksyllä allergiakauden päätyttyä. Siedätyshoitoa on saatavilla siitepöly-, eläin- ja pölypunkkiallergian hoitoon. Siedätyshoitoa annetaan myös vakavaan pistiäisallergiaan.

NE/ZI/1802/0017e