Suomessa siitepölykauden katsotaan usein alkavan maaliskuussa ja jatkuvan elokuun loppuun – lepästä pujoon. Kaukokulkeutumat voivat vielä venyttää siitepölyallergikkojen oireilua ajanjakson molemmista päistä. Myös ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa vaikuttaa ”siitepölyallergikon vuosikelloon”, jos kasvien kukintakausi aikaistuu ja pitenee.
Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt allergiaa aiheuttavissa kasveissa. Viimeisten vuosikymmenien aikana lepän, koivun ja männyn siitepölykausi on aikaistunut noin viikolla. Pujonkin siitepölykausi on aikaistunut kolmesta viiteen päivään.
Vastaavasti siitepölykausien huippupäivät aikaistuvat erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi lepän osalta 80-luvulla huippupäivä Turussa oli keskimäärin 17.4., mutta vuosina 2006–2015 se oli keskimäärin jo 4.4.
Samalla kun siitepölykausi aikaistuu, myös siitepölymäärät kasvavat. Vuosien 1980-2015 aikana lepän, koivun ja männyn keskimääräiset siitepölymäärät ovat jopa kaksin- tai kolminkertaistuneet Etelä-Suomessa. Sitä vastoin heinien siitepölyn kokonaismäärä on laskussa erityisesti maankäytön muutosten myötä.
Ilmastonmuutos voi edesauttaa myös uusien allergisoivien lajien leviämistä Suomeen.
On kuitenkin muistettava, että muutokset ovat hitaita, ja eri kasvien siitepölymäärissä on tyypillistä voimakas vuosittainen vaihtelu. Toistaiseksi allergiatapausten yleistä lisääntymistä ei ole vielä osoitettu.
FI-P-ZI-ALY-1900018