Poikkeuksellisen lämmin sää on aikaistanut siitepölykautta

Siitepölykausi on saanut poikkeuksellisen aikaisen alun. Leuto ja lumeton talvi on aikaistanut siitepölykautta tavanomaisesta peräti parilla kuukaudella.

 

Pähkinäpensas alkoi kukkia Etelä-Suomessa jo tammikuun lopussa. Myös yksittäisiä kukintaansa aloittavia leppiä havaittiin samoihin aikoihin.

Lepät ja pähkinäpensas ovat yleensäkin kevään ensimmäisiä allergian aiheuttajia, mutta totutusti leppien kukinta on alkanut Suomessa vasta maaliskuun puolessavälissä. Ilmaston lämpeneminen näkyykin esimerkiksi siitepölykauden pituudessa

Kaikki riippuu säästä

Koko vuoden tai edes kevään siitepölytilannetta ei kuitenkaan ole mahdollista ennustaa kauden aikaisen alun perusteella.

– Kaikki riippuu nyt säästä, sanoo projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.

– Jos vielä tulee kylmä kausi, uusia lepän kukintoja ei aukea, ja kukinta siirtyy myöhemmäksi. Jos taas poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu, lepän kukintakausi alkaa.

Pätsi kertoo siitepölykauden pitkittyvän silloin, kun kylmät jaksot keskeyttävät leudon säätilan. Siitepölyä ei välttämättä määrällisesti synny tällöin paljon, mutta kasvien kukinta pitenee ajallisesti, jos se välillä keskeytyy.

– Määrät ovat lyhyemmän aikaa korkeampia, jos sää pysyy lämpimänä, Pätsi täydentää.

Kukkimisen eriaikaisuus pitkittää siitepölykautta

Talven erikoinen sää saattaa osoittautua riesaksi siitepölyallergikoille. Kun pohjoisessa Suomessa on ollut runsasluminen talvi, on etelässä eletty keväisissä lämpötiloissa. Lepän kukintakausi voi siis alkaa kovin eri aikoihin etelässä ja pohjoisessa.

– Usein kukinta etenee tasaisena aaltona etelästä pohjoiseen. Nyt voi käydä niin, että leppä on ehtinyt kukkia Etelä-Suomessa ennen kuin kukinta pohjoisessa alkaa, Pätsi sanoo.

Kukkimisen eriaikaisuus voi niin ikään pidentää siitepölykautta koko maassa. Ilmavirrat nimittäin voivat kuljettaa siitepölyä ensin etelästä pohjoiseen, ja sen jälkeen taas toiseen suuntaan. Vaikka kukkiminen ei olisi käynnissä lähiympäristössä, siitepölyhiukkaset voivat kantautua omaan nenään toiselta puolelta maata.

– Pähkinäpensaan, lepän ja koivun norkot ovat olleet valmiina odottamassa lämpimän ilman saapumista jo viime kesästä saakka. Sää on siis ainoa tekijä, joka nyt vaikuttaa siitepölykauden alkamiseen, Pätsi huomauttaa.

Siitepölyhiukkasia kulkeutuu meille ilmavirtojen mukana usein myös muualta Euroopasta ja Baltian maista.

– Keski-Euroopassakaan talvi ei ole tänä vuonna kunnolla alkanut. Leppä kukkii siellä jo. Samoin Etelä-Ruotsissa on havaittu kukintoja, Pätsi kertoo.

Varautuminen auttaa oireisiin

Ennakointi ja hyvä itsehoito auttavat pitämään siitepölyallergian oireita kurissa. Allergiakauteen kannattaa varautua tarkistamalla lääkekaapin sisältö. Avatut ja vanhentuneet lääkkeet kannattaa palauttaa apteekkiin ja hankkia samalla uudet allergiatuotteet siitepölykautta varten.

 

FI-P-ZI-ALY-2000004