Sopiiko lemmikki allergiselle?
Lemmikkieläinallergiat ovat yleisiä varsinkin lapsiperheissä. Lemmikin hankintaa tulee pohtia tarkkaan niin perheen terveyden ja hyvinvoinnin kuin lemmikin edun kannalta. Lemmikki voi olla mahdollinen, koska allergisoituminen on yleensä yksilöllistä.
Noin 15 prosentilla suomalaisista on eläinallergia ja kouluikäisistä jopa 20 prosenttia on herkistynyt kissalle, koiralle tai molemmille. Suurella osalla oireet ovat lievää allergista nuhaa ja silmäoireita. Toisilla aivastelu, nenän vuotaminen ja silmien kutina voi olla voimakastakin. Vakavammat hengitystieoireet kuten hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen ovat aina syy lähteä lääkäriin.Myös eläinpölylle herkistyneet astmaatikot voivat saada eläimistä hankalampia oireita tai astmakohtauksen.
Eläinpöly heikentää sisäilman laatua ja siten myös erityisesti allergisten ja astmaatikoiden hyvinvointia ja terveyttä. Suomessa on noin puoli miljoonaa kotia, jossa on lemmikkieläin. Koska lemmikkejä on niin paljon, on allergeeneilta miltei mahdoton välttyä.
Allergeeneissa on eroja
Usein ajatellaan, että eläinten karvat aiheuttavat allergiaa. Oireita aiheuttavat kuitenkin eläimen hilse ja eritteet, joiden allergeeneissa on merkittäviä yksilöiden välisiä eroja. Myös lemmikkien ruoat ja tarvikkeet voivat aiheuttaa oireita. Allergisille varmuudella sopivia lemmikkejä tai rotuja ei ole, mutta rotujen välillä on eroavaisuuksia.
Hevosallergiaan liittyy usein allerginen nuha, astma ja ihottuma kasvoilla, käsissä ja reisissä. Allerginen voi harrastaa ratsastusta, jos oireet helpottavat lääkkeillä. Huolelliseen peseytymiseen ja tarvikkeiden säilytykseen kannattaa silloin kiinnittää huomiota.
Undulaatti, papukaija tai muu häkkilintu aiheuttavat allergista keuhkorakkulatulehdusta. Hamsterit, gerbiilit ja marsut voivat allergisoida jo muutamassa kuukaudessa. Myös liskot, matelijat ja kilpikonnat voivat aiheuttaa allergiaa. Turvallisin lemmikki allergiselle on akvaario. Se kannattaa puhdistaa hyvin, ettei sinne kertyvä levä aiheuta oireita.
Allergialääkitys ja oireiden seuranta avuksi
Eläinallergian lieviä oireita hoidetaan antihistamiinitableteilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla. Lääkäriin kannattaa lähteä aina, jos kokee hengitystieoireita. Jotkut saattavat saada avun siedätyshoidosta koira-, kissa- ja hevosallergiaan.Pistossiedätyshoitoa annetaan lähinnä vain silloin, kun altistumista on vaikea välttää. Siedätyshoitoa ei anneta, jotta allerginen voisi hankkia eläimen.
Mikäli oma lemmikki alkaa aiheuttaa oireita, voi tilanteen kehittymistä seurata jonkin aikaa allergia- tai astmalääkityksen avulla. Jokaisen tilanne on aina yksilöllinen, niin myös mahdollinen hoito. Siedättyminen ja oireiden lieventyminenkin ovat mahdollisia. Jatkuva allergeeneille altistuminen voi kuitenkin pahimmillaan saada aikaan hengitystieoireiden kroonistumisen ja johtaa astmaan. Astmaatikoille eläimiä ei suositella, koska jatkuva astmalääkkeiden käyttö entistä suurempina annoksina vaikeuttaa hoitotasapainon löytymistä.
Ennen lemmikin hankintaa
Jos allergisen tai astmaatikon perheeseen harkitaan lemmikkiä, kannattaa sietokykyä testata ennakkoon altistumalla eläimille mahdollisimman paljon. Eläinallergia voi kuitenkin puhjeta vasta pitkän ajan kuluttua lemmikin hankinnasta, eikä sitä voida ennustaa testeillä tai lainalemmikillä. Siksi eläimen hankintaa voi arvioida vain tämänhetkisen tilanteen perusteella. Allergiatesteillä kuten ihopistokokeella tai verikokeella voidaan selvittää vain oireiden aiheuttajaa. Kissan tai koiran hankinnan merkitystä allergian ehkäisyssä on tutkittu pikkulapsiperheissä ja arveltu selityksen löytyvän eläinten kuljettamista mikrobeista. Sietokyvyn kehittyminen on aina yksilöllistä, mutta tutkimuksissa koira antoi paremman suojan allergialta, kun se hankittiin lapsen ollessa alle 1-vuotias.
NE/ZI/1706/0028