Jokainen allergiasta kärsivä on varmasti kuullut yhtä sun toista allergiasta ja sen hoidosta. Lievittääkö hunaja siitepölyallergian oireita? Ovatko allergiat periytyviä? Voiko siedätyshoidolla päästä allergian oireista eroon lopullisesti? Etsimme vastaukset juuri näihin väittämiin.
- Hunajaa voi käyttää siitepölyallergian oireiden lievitykseen.
Totta. Hunajaa käytetään siedätyshoitona siitepölyallergiaan. Hoidon vaikutus, kuten muissakin siedätyskeinoissa, perustuu siihen, että elimistö totutetaan vähitellen allergiaa aiheuttavaan aineeseen laittamalla pieni määrä siitepölyä hunajan sekaan. Annostusta lisätään sitä mukaa, kun oireet lievittyvät. Allergikoille on tarjolla allergiahunajaa, mutta myös tavallinen hunaja voi auttaa allergisten oireiden lievitykseen. Hunajan syöminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin syksyllä.
- Siedätyshoidolla voi päästä oireista kokonaan eroon.
Tarua ja totta. Siedätyshoito on tavallisesti joko pistoksina tai kielen alle laitettavina tabletteina annettavaa pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään kasvattamaan elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan.
Peräti 90 % siitepölyallergikoista on hyötynyt siedätyshoidosta ja noin puolet on päässyt eroon allergialääkityksestä kokonaan. Vaikka siedätyshoito on erittäin toimivaa, joissain tapauksissa potilas tarvitsee edelleen lääkitystä tai oireet ilmenevät taas myöhemmin siedätyshoidon jälkeen.
- Siitepölyallergikon kannattaa aloittaa lääkitys jo ennen oireiden ilmenemistä.
Totta. Jos allergikko on jo tietoinen oireiden ilmaantumisesta, hoito kannattaa aloittaa parisen viikkoa ennen oireiden ilmaantumista. Allergialääkitys toimii paremmin, jos lääkityksen aloittaa ennen kuin oireet koituvat hankaliksi.
- Ilmaston lämpeneminen aikaistaa siitepölykautta.
Totta. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siitepölykauden aikaistumiseen. Eteläiset ilmavirrat tuovat siitepölyä Etelä-Suomeen jo tammi–helmikuussa lähinnä Viron ja muiden Baltian maiden suunnalta. Siitepölykausi voi edetä etelästä pohjoiseen jopa muutamassa viikossa.
- Allergiat eivät ole periytyviä.
Tarua. On todettu, että taipumus allergisiin oireisiin on periytyvä. Jos molemmat vanhemmat ovat allergikkoja, on olemassa 60–80 % todennäköisyys, että lapselle kehittyy allergian oireita. Jos vain toinen vanhempi sairastaa allergiaa, todennäköisyys on 30–50 % ja jos kumpikaan vanhemmista ei ole allergikko, todennäköisyys on noin 10–15 %.
Allergiataipumuksen periytyminen ei kuitenkaan merkitse, että allergia automaattisesti siirtyy lapselle. Viime vuosina allergialle altistavia geenejä on pystytty myös paikallistamaan. Oireiden ilmaantuminen ja se, mihin lapsi reagoi, ovat riippuvaisia monesta eri tekijästä.