Tunnetko siitepölyallergian aiheuttajakasvit ja niiden kukinta-ajat?
Siitepölykauden aikataulu menee karkeasti ottaen niin, että kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo. Jokainen siitepölykausi voi olla erilainen, mutta oireisiin osaa varautua, kun muistaa kukinta-ajat.
Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta, ja se on aikaistunut noin kahdella viikolla. Lisäksi lehtipuiden määrä on lisääntynyt, mikä on kasvattanut kokonaissiitepölymäärää. Siitepölyhiukkaset ovat kevyitä, ja ne päätyvät ihmisen limakalvoille nopeasti. Yleisimmin siitepölyallergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä, ja ne voivat päästää allergeenisia pienhiukkasia jo ennen kukintaa.
Maaliskuu: lepät ja pähkinäpensas
Kevään ensimmäisiä allergiaoireiden aiheuttajia ovat lepät ja pähkinäpensas, joiden kukinta alkaa maaliskuun puolessa välissä. Lepistä oireita aiheuttavat terva- ja harmaaleppä. Pähkinäpensaita esiintyy viljeltynä koristekasvina paikka paikoin, mutta luonnonvaraisena vain lounais- ja etelärannikoilla.
Huhti-kesäkuu: koivu
Suomessa siitepölyallergioiden tavallisimpia aiheuttaja ovat koivut, joita riittää rutkasti koko maan mitalta. Koivuista raudus-, hies- ja vaivaiskoivu aiheuttavat oireita, ja niiden kukinta-aika ajoittuu huhti-kesäkuulle. Tilastollisesti koivun siitepölyn runsaus kausi on joka toinen vuosi. Koivun siitepöly kulkeutuu kaikkialle, joten koivujen kaataminen pihapiiristäkään ei ole ratkaisu. Allerginen ei kuitenkaan oireile vain lehtipuiden siitepölystä, koska myös koivun mahla ja tuoreet koivuvihdat voivat aiheuttaa oireita.
Touko-elokuu: heinäkasvit
Heinäkasvit alkavat kukkimaan jo toukokuun lopulla jatkaen siitä kukintaansa elokuun loppuun saakka. Heinäkasveja on ainakin 40 lajia, jotka tuottavat allergisoivaa siitepölyä. Heinäkuu on heinäallergiselle yleensä se pahin aika, sillä suurin osa heinistä aloittaa kukintansa juhannuksen alla. Samaan aikaan kukkii myös ruis, josta heinäallergiset voivat saada oireita ristiallergian kautta. Heinäallerginen voi silti syödä ruista.
Heinäkuu-elokuu: pujo
Rikkakasveihin luokiteltava pujo eli maruna kasvaa teiden varsilla ja joutomailla. Yleisesti opastetaan, että pujo kannattaa kitkeä omasta puutarhasta ennen sen kukintaa heinäkuun alkupuolella. Toisin kuin koivun siitepöly, pujon siitepöly ei lennä kovin pitkälle, joten allergiaoireita tulee vain kasvuston läheisyydessä. Pujoallergiset saavat usein oireita myös ketomarunasta ja marunatuoksukista, jotka ovat pujon sukulaiskasveja.
Marunatuoksukki on uusi tulokas Suomessa, ja se on tullut meille ulkomailta lintujen ruoaksi myytävien siemenien mukana. Siksi sitä kasvaa lintulautojen läheisyydessä. Kasvi tarvitsee lämpimän kesän, ja se kukkii vasta syyskuussa.
Harvoin allergiaa aiheuttavat puut
Lehtipuut, kuten haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat voivat myös aiheuttaa harvoille allergiaa. Havupuista aiheutuva allergia on hyvin harvinaista, vaikka Suomessa kasvavien havupuiden, kuten kuusen, männyn ja katajan siitepölymäärät ovat suuria.
NE/ZI/1802/0017b