Tunnetko urtikarian eli nokkosihottuman?

Oletko koskaan kärsinyt yllättäen iholle nousevista, kutisevista paukamista? Kyseessä voi olla nokkosihottuma eli urtikaria, jota esiintyy noin 10-20 prosentilla suomalaisista ainakin kerran elämänsä aikana. Urtikaria voi tulla täysin arvaamatta kelle tahansa, ja sitä tavataan sekä akuutissa että kroonisessa muodossa.

 

Kutinaa, paukamia ja punoitusta

Urtikariassa iholle nousee voimakkaasti kutisevia, joskus kivuliaitakin nokkosen polttamaa muistuttavia punoittavia paukamia. Paukamat viipyvät iholla korkeintaan vuorokauden, ja ne voivat vaihtaa paikkaa ihoalueelta toiselle.
Paukamien koko voi vaihdella yhdestä millimetristä suurempiin yhtenäisiin paukamiin. Joka toisella urtikariasta kärsivistä on iho-oireiden lisäksi ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta eli angioödeemaa. Angioödeemaa esiintyy tyypillisimmin huulissa, kielessä, silmäluomissa, käsissä tai jaloissa.

Urtikarian aiheuttaja jää usein tuntemattomaksi

Nokkosihottuma eli urtikaria on iho-oire, jonka laukaisee yksittäinen tekijä tai erilaisten tekijöiden yhteisvaikutus. Akuutin urtikarian aiheuttaja voi olla esimerkiksi infektio tai yliherkkyys lääkkeelle tai ruoka-aineelle. Oireita aiheuttavaa tai pahentavaa tekijää kannattaa välttää, jos se on tiedossa. Suurimmassa osassa tapauksia urtikarian aiheuttaja jää kuitenkin usein tuntemattomaksi.
Urtikariaa kutsutaan fysikaaliseksi urtikariaksi, jos oireet aiheutuvat ihoon kohdistuvista ärsykkeistä, kuten kylmästä, lämmöstä, hankauksesta, auringosta, tärinästä, paineesta, hikoilusta tai liikunnasta. Fysikaalisessa urtikariassa ihottuma on paikallista eli ihottumaa nousee vain siihen osaan ihoa, johon ärsyke kohdistuu.
Jos urtikaria kestää yli kuusi viikkoa, kyseessä saattaa olla krooninen urtikaria. Kroonisesta urtikariasta kärsii noin 0,5–1 % väestöstä, ja tyypillinen kroonista urtikariaa sairastava on noin 20–40-vuotias nainen.

Eroon kutinasta

Kutisevat paukamat voivat tuntua ärsyttäviltä, mutta urtikarian oireita voi onneksi helpottaa antihistamiineilla. Ne auttavat lähes aina akuutissa nokkosihottumassa. Antihistamiinit eivät kuitenkaan tehoa angioödeemaan.
Krooniseen nokkosihottumaan antihistamiinit tehoavat vaihtelevasti. Pitkäkestoisen urtikarian hoidosta kannattaakin keskustella ihotautilääkärin kanssa, jos antihistamiineista ei ole apua.
Joskus urtikaria nousee äkillisenä ja laajana tai siihen liittyy suun, kielen tai nielun turvotusta. Tämä voi olla merkki anafylaktisesta shokista, joten hakeudu heti päivystykseen, jos urtikarian oireita esiintyy hengitysteiden alueella.

NE/ZI/1710/0040c