Elinympäristön allergeenit altistavat arjessa
Kesällä kiinteimmin mielessä on siitepölyallergia, mutta monia muitakin allergian aiheuttajia tunnetaan.
Ruoka-aineet kuuluvat siitepölyn ohella tunnetuimpiin allergeeneihin. Mille tahansa ruoalle voi herkistyä, sillä kaikki ruoka-aineet sisältävät useita allergeeneja, joista vain osa tunnetaan. Ruoka-aineallergiat ovat tyypillisiä lapsilla ja aikuisistakin noin 2—5 prosenttia kärsii niistä. Oireita ovat yleensä suun ja nielun turvotus ja kutina, ihottuma ja suolisto-oireet. Rankalle välttämisruokavaliolle ei kannata ruveta omin päin, ettei ruokavalio jää hyvin yksipuoliseksi. Pieni määrä allergeenia voi jopa tehostaa elimistön sietokykyä. Myös mausteet voivat allergisoida joko itsenäisesti tai ristireaktiona siitepölyjen kanssa.
Noin 15 % suomalaisista kärsii eläinallergioista. Allergian puhkeamista ei voi estää, mutta sitä voi välttää vierailemalla lemmikkikodissa vain harvoin. Jos harkitset lemmikin hankintaa, on hyvä muistaa, että täysin allergisoimatonta lajia tai rotua ei olekaan. Oireet voivat vaihdella paitsi rotujen, jopa eri yksilöiden välillä. Myös matelijoista ja kilpikonnista tai niiden ruoasta ja
kuivikkeista voi saada oireita. Lieville oireille voi ajan mittaan siedättyä, mutta hengitysoireet on aina syytä ottaa vakavasti ja hakeutua lääkäriin.
Huonepölyä pidetään pikemminkin ärsykkeenä kuin allergeenina. Sen koostumus vaihtelee sisältäen muun muassa eläinten ja ihmisten hilsettä, ruokapölyä, hiukkasia rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosmeettisia aineita ja bakteereja. Tavanomainen siivous auttaa yleensä pitämään oireet kurissa. Suomessa pölypunkkeja on vähän ja niihin auttavat vuodevaatteiden kylmä- tai kuumakäsittelyt. Kodeissa ja työpaikoilla voivat allergisoida myös muut proteiineja sisältävät pölyt kuten jauho- ja tekstiilipöly.
Hyönteisen pistosta voi saada allergisen tai jopa anafylaktisen reaktion. Vakavan allergisen reaktion yhteydessä on syytä turvautua kyypakkaukseen ja hakeutua päivystykseen. Myös itse pistettävä adrenaliini-injektio kannattaa käyttää, jos sellainen on saatavilla. Lieviin oireisiin riittävät antihistamiini ja kortisonivoide.
Lääkeallergiassa kyse on yleensä pikemminkin lääkkeen haittavaikutuksista tai lääkkeen ja infektion yhteisvaikutuksesta. Allergiset reaktiot lääkkeeseen tulevat vasta muutaman päivän viiveellä tavallisesti ihottumana. Myös lääkkeet yhdessä auringon UV-säteilyn kanssa voivat aiheuttaa niin sanottua valoihottumaa. Vakavien oireiden yhteydessä on aina syytä hakeutua
lääkäriin.
Viherkasviallergiat ovat harvinaisia. Riskiryhmässä ovat päivittäin työssään kasveja käsittelevät henkilöt. Kasvit voivat aiheuttaa nuhaa, ihottumaa ja astmaattisia oireita. Myös niiden tuoksut voivat vaivata tuoksuyliherkkiä sekä astmaatikkoja. Jos epäilee olevansa allerginen, voi kasvia siirtää paikkaan, jossa oleilee vähemmän. Elleivät oireet lopu, sen voi korvata vähemmän oireita aiheuttavalla huonekasvilla.
Jos oireet ovat vakavia, keskustelethan niistä lääkärisi kanssa. Lue lisää tyypillisimmistä siitepölyallergioista.
NE/ZI/1606/0013